Pienempi kiinteistöjen hiilijalanjälki uusiutuvilla energianlähteillä ja rakennusautomaatiolla

Levin hiihtokeskuksessa on jo pitkään lämmitetty kiinteistöjä maa- ja hukkalämmöllä. Maalämmön lisäksi hiihtokeskuksessa käytetään hyödyksi mm. lumitykkien kompressoreiden hukkalämpö.

Kysyimme Levi Ski Resortin kiinteistöpäällikkö Antti Rauhalalta, miten energiatehokkuuden kehittäminen on edennyt kiinteistöpuolella, ja miten nykytilanteeseen on päästy? Samalla puhuimme kehittämisen seuraavista askeleista.

– Olemme panostaneet kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämiseen jo pitkään, kuten olemme tehneet muillakin ympäristötyön osa-alueilla. Kiinteistöjen lämmityksellä, ilmastoinnilla ja muulla talotekniikalla on aina merkittävä rooli liiketoiminnan hiilijalanjäljen muodostumisessa. Meillä kiinteistöjen osuus kaikesta sähkönkulutuksesta on noin 30 prosenttia, kertoo kiinteistövastaava Antti Rauhala.

– Pitkäjänteinen ympäristötyömme on mahdollistanut sen, että olemme saaneet ISO 14 001 -ympäristösertifikaatin Pohjoismaiden ensimmäisenä hiihtokeskuksena. Samalla sertifikaatti myös velvoittaa meidät kehittämään toimintojamme jatkuvan kehityksen periaatteella myös tulevaisuudessa. Standardi edellyttää aina tekoja, lupaukset eivät riitä, Antti jatkaa.

SEURAAVAKSI GONDOLIRAKENNUS

Levi Ski Resortin lähtökohtana uusien kiinteistöjen rakentamisessa on ollut, että ne saavat energiansa mahdollisimman pitkälle uusiutuvista energianlähteistä.

– Vuonna 2014 rakensimme mm. South Pointin kiinteistöt siten, että ne voidaan lämmittää maa- ja hukkalämmöllä. Samoin olemme toimineet 2019 käyttöön otettujen West Pointin kiinteistöjen kanssa; ne lämpiävät maalämmöllä, toteaa Antti.

– Meillä on työn alla Gondolirakennuksen energiaratkaisujen muuttaminen maa- ja hukkalämpöön perustuviksi. Näistä toteutimme ajalla 2018-2019 esiselvityksen Granlund Consultingin kanssa. Esiselvityksessä kartoitettiin mm. tarvittavat asennukset ja maalämpökentät. Investoinnin takaisinmaksuaika riippuu vähän laskentatavasta, mutta kyllä se alle kymmenen vuoden on, Antti jatkaa.

– Gondolirakennuksen ratkaisussa pääsisimme myös ottamaan käyttöön kehittyneemmän tavan kerätä hukkalämpöä, jossa varataan lämpö suoraan lämmitysverkostoihin ja ylijäämä ajetaan takaisin maalämpökaivoihin. Varhaisemmissa järjestelmissä lämpö on jouduttu siirtämään erilaisten kiertojen ja lämmönvaihtimien kautta maalämpöputkistoon. Näissä lämmönsiirroissa menetetään aina luonnollisesti osa lämpöenergiasta. Lisäksi selvitämme Gondolirakennuksen yhteydessä myös mahdollisuuksia hyödyntää aurinkoenergiaratkaisuja osana energiantuotantoa, kertoo Antti.

– Olemme olleet mukana Metsähallituksen TOBE Low Carbon -hankkeessa, jossa keskitytään liiketoiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseen tekojen kautta. Kiinteistöillä on tässä myös luonnollisesti roolinsa, Antti kertoo.

RAKENNUSAUTOMAATIOLLA MERKITTÄVÄT ENERGIANSÄÄSTÖT

Kiinteistövastaava Antti Rauhala kertoo, että yksi tärkeä tekijä energiatehokkuuden parantamisessa on ollut keskusvalvomosta ohjattava rakennusautomaatiojärjestelmä, joka otettiin käyttöön 2017. Säästö tulee pääasiassa ilmanvaihtokoneiden käyntiajoista. Ennen ilmanvaihtokoneita voitiin ajaa joko täydellä teholla tai puoliteholla, riippuen asiakasmäärien edellyttämästä ilmanvaihtotarpeesta.

– Automaation myötä ilmanvaihtokoneiden käyntiajoista on saatu merkittävää energiansäästöä. Pystytään reagoimaan saumattomammin ruuhkiin tai hiljaisempiin aikoihin. Tämä parantaa myös kiinteistöjen käyttömukavuutta, kun ilmanvaihto toimii aina oikealla teholla väkimäärän mukaan, kertoo Antti.

– Keräämme aktiivisesti dataa kaikista käytössämme olevista järjestelmistä. Olemme seuranneet esimerkiksi kiinteistöjen sähkönkulutusta eri olosuhteissa jo yli vuosikymmenen, mikä auttaa meitä optimoimaan energiankulutusta – vähän vastaavalla tavalla kuin säästämme rinteillä vettä ja energiaa dataperusteisesti ohjattavalla lumetuksella. Jokaisella huoltomiehellämme on myös käytössään mobiilisovellus, jolla he päivittävät sähköiseen talopäiväkirjaan mm. energian ja vedenkulutuksen seurantatietoja. Sieltä kaikki tieto saadaan kätevästi muihin järjestelmiin ja myös Exceliin, Antti jatkaa.

– Energiankulutukseen vaikuttavat meillä esimerkiksi sää, kävijämäärät sekä vuosittaisten aukiolopäivien lukumäärä. Näin ollen vuodet eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Voidaan kuitenkin sanoa, että verrattaessa tilojen energiankulutusta vuositasolla ennen ja jälkeen rakennusautomaatiojärjestelmän, rakennusautomaatio on vähentänyt energiankulutusta karkeana arviona noin viidesosalla. Se on ollut merkittävä loikka eteenpäin, summaa Antti.

Tiesitkö, että Levi on Pohjoismaiden ensimmäinen ISO 14001 -ympäristösertifikaatin saanut hiihtokeskus? Tutustu ympäristötyömme 8 tärkeimpään osa-alueeseen. Lue myös lumetuksen resurssi- ja energiatehokkuuden kehittämisestä,  jätteiden lajittelustamme sekä rinnevalaistuksen sähkönkulutuksen optimoinnista.